{"id":7202,"date":"2017-10-09T18:57:10","date_gmt":"2017-10-09T15:57:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.magdalenabiela.com\/?page_id=7202"},"modified":"2017-10-09T19:58:02","modified_gmt":"2017-10-09T16:58:02","slug":"maahanmuuttajien-ohjaus-ja-neuvonta-kuka-mita-miten","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/?page_id=7202","title":{"rendered":"Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta: kuka, mit\u00e4, miten?"},"content":{"rendered":"
Tiivistelm\u00e4<\/p>\n
    \n
  1. Kuka on maahanmuuttaja?<\/li>\n
  2. Kuka on sopiva ohjaaja maahanmuuttajan eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa?<\/li>\n
  3. Omien rajoitusten tunnistaminen maahanmuuttajien ohjauksessa ja neuvonnassa.<\/li>\n
  4. Miksi asiakas vaikenee? Vaikenemisen oikea ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/li>\n
  5. Miten suhtautua asiakkaaseen, joka ei halua osallistua?<\/li>\n
  6. Realististen tavoitteiden asettaminen.<\/li>\n
  7. Kielt\u00e4ytyminen antamasta neuvoja.<\/li>\n
  8. Aito kuunteleminen vs. n\u00e4enn\u00e4inen kuunteleminen.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. \u00c4\u00e4ni, \u00e4\u00e4nens\u00e4vy \u2013 maahanmuuttajaohjauksen olennaiset rakennusosat.<\/li>\n
    2. Kuka on suomalainen?<\/li>\n<\/ol>\n

       <\/p>\n

      Tiivistelm\u00e4<\/strong><\/p>\n

      Maahanmuuttajien psykopedagogisen ohjauksen tavoitteena koulussa on johdonmukaisen tavoitej\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen ja harkitun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vahvistaminen. Tavoitteisiin pyrkiv\u00e4 henkil\u00f6 kykenee ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vaihtoehtoisia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja, l\u00e4hesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ongelmia eri n\u00e4k\u00f6kulmista, kuitenkaan rajoittumatta j\u00e4yk\u00e4sti tiettyihin valmiisiin ratkaisumalleihin. Siksi ohjausprosessissa pyrit\u00e4\u00e4n “haastamaan” asiakasta muuttamaan vapaaehtoisesti asenteitaan ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 henkil\u00f6 tai ryhm\u00e4 toimii psykososiaaliselta kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Maahanmuuttajien kouluohjauksen perustavoitteena on asiakkaan tukeminen niin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi auttaa itse\u00e4\u00e4n, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 todellisuutta. Siksi kouluohjaajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole antaa neuvoja, vaan auttaa vaikeuksissa olevaa henkil\u00f6\u00e4 ratkaisemaan itse kohtaamiaan ongelmia. Voin sanoa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 ohjaajalla ei ole koskaan valmiiksi m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 ratkaisuja tiettyyn tapaukseen. H\u00e4n voi vain auttaa maahanmuuttajaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjausprosessin aikana tehokkaimmat ratkaisut itse. Yhdess\u00e4 maahanmuuttajien opiskeluryhm\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 oppilasta, jotka edustavat eri kulttuureita, kieli\u00e4, kansallisuuksia, uskontoja ja erikoisia identiteettej\u00e4. Ryhmiss\u00e4 on henkil\u00f6it\u00e4, joita varjostavat hirvitt\u00e4v\u00e4t menneisyyden traumat.\u00a0 Siksi on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajaohjaajalla on oltava vankkaan kokemukseen perustuvat ammatilliset valmiudet. H\u00e4nell\u00e4 on oltava k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, ihmisrakkautta, ymm\u00e4rryst\u00e4, intuitiota, rauhallisuutta, kyky\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 useita rooleja samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 voimaa ja arvostelukyky\u00e4 asettaa rajat eri roolien v\u00e4lille. Maahanmuuttajaohjaajan ty\u00f6st\u00e4 tulee usein el\u00e4m\u00e4nfilosofia.<\/p>\n

        \n
      1. KUKA ON MAAHANMUUTTAJA?<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

        K\u00e4sitteen \u201dmaahanmuuttaja\u201d m\u00e4\u00e4rittely ei ole yksiselitteist\u00e4. Maahanmuuttajien m\u00e4\u00e4rittelemiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4:<\/p>\n

        – kielt\u00e4,
        \n– kansalaisuutta tai
        \n– syntym\u00e4valtiota<\/p>\n

        Jokainen n\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 antaa eri ihmisjoukon. Se, millaista maahanmuuttajuuden k\u00e4sitett\u00e4 milloinkin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, riippuu asiayhteydest\u00e4, tavoitteista ja tarkoitusperist\u00e4. Maahanmuutolle on monia syit\u00e4 kuten:<\/p>\n

        -ty\u00f6
        \n-opiskelu
        \n-perhesuhteet
        \n-pakolaisuus
        \n-paluumuutto<\/p>\n

        N\u00e4m\u00e4 ovat objektiivisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Subjektiivisessa mieless\u00e4 maahanmuuttajan k\u00e4sitteell\u00e4 voi olla useita m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4. Usein koemme olevamme maahanmuuttajia omassa maassamme tai kotonamme maassa, johon olemme muuttaneet. Maahanmuuttaja on henkil\u00f6, joka on j\u00e4tt\u00e4nyt kotimaansa eri syist\u00e4, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n onnellisista tai onnettomista, irtautuu juurillaan, luopuu identiteetist\u00e4\u00e4n, perheest\u00e4\u00e4n, lapsuudenyst\u00e4vist\u00e4\u00e4n, tovereistaan, kokonaisesta menneisyydest\u00e4, joka on muovannut heit\u00e4 ihmisin\u00e4, ja muuttaa uuteen maahan, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tuttuun, jonka kielt\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy opetella, jonka kulttuuriin h\u00e4nen t\u00e4ytyy kotoutua, juurtua, tahtoen tai tahtomattaan luoda uusi identiteetti, sopeutua. Maahanmuuttaja ei ole v\u00e4hemm\u00e4n ihminen, \u00e4lyllisesti lahjattomampi, kykynem\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi syviin tunteisiin vain, koska h\u00e4n on syntynyt toisessa maassa. Usein maahanmuuttaja p\u00e4\u00e4tyy rakastamaan uutta kotimaataan, pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 \u00e4itimaanaan.<\/p>\n

          \n
        1. Kuka on sopiva ohjaaja maahanmuuttajan eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa?<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

          11 vuoden kokemus maahanmuuttajien opettajana ja koordinaattorina on osoittanut minulle, ett\u00e4 juuri Suomeen tulleet maahanmuuttajat (riippumatta heid\u00e4n statuksestaan,\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 maahanmuuttaja, pakolainen, paluumuuttaja) tarvitsevat ainakin ensimm\u00e4isten kuuden kuukauden ajan, usein ensimm\u00e4isen vuoden, opettajaa ja ohjaajaa, joka on itse maahanmuuttajataustainen, jolla on teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sopiva vankka koulutus (jotta h\u00e4n her\u00e4tt\u00e4isi ohjattavassa luottamusta) ja joka on itse k\u00e4ynyt l\u00e4pi samat vaiheet yhteiskuntaan kotoutumisessa.
          \nMaahanmuuttaja, joka on juuri saapunut uuteen maahan, luottaa enemm\u00e4n opettajaan, joka, kuten h\u00e4n itse, on syntynyt muualla, on kulkenut samat ensimm\u00e4iset askeleet kohti uutta yhteiskuntaa, on onnistunut el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (t\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska se antaa asiakkaalle toivoa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nkin voi onnistua ). Lis\u00e4ksi kotoutuminen toteutuu syvemmin ja nopeammin, jos asiakas saa puhua omaa \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n. Ei voi opettaa suomea suomeksi henkil\u00f6lle, joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 sanaakaan. H\u00e4nelle ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n antaa apua, neuvontaa tai ohjausta suomeksi, koska h\u00e4n ei ymm\u00e4rr\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.
          \nOpetin maahanmuuttajaryhmille suomea 11 vuoden ajan muiden kielten kautta ja annoin heille ohjausta ja neuvontaa heid\u00e4n \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n (jos mahdollista) tai muulla kielell\u00e4, jota he osasivat, tavallisesti englanniksi tai ranskaksi. Kolmen kuukauden kuluttua maahanmuuttajat, jotka olivat jo opiskelleet kotimaassaan, ymm\u00e4rsiv\u00e4t suomen alkeita ja pystyiv\u00e4t keskustelemaan suomalaisen opettajan kanssa, hoitamaan yksinkertaisia asioita eri virastoissa ja terveyskeskuksessa.
          \nKotoutumisprosessi riippuu asiakkaan motivaatiosta, h\u00e4nen persoonallisuudestaan, h\u00e4nen koulutustaustastaan l\u00e4ht\u00f6maassa. Prosessi voi kest\u00e4\u00e4 kolmesta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Luottamussuhde maahanmuuttajan ja maahanmuuttajataustaisen ohjaajan\/opettajan v\u00e4lill\u00e4 tuottaa paljon parempia, nopeampia ja tehokkaampia tuloksia ja se rakentuu nopeammin kuin maahanmuuttajan ja suomalaisen ohjaajan\/opettajan v\u00e4linen suhde. Omat keskusteluni aloittelijoiden ryhm\u00e4n opiskelijoiden kanssa keskittyiv\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tta samoihin kysymyksiin: miten olen oppinut suomea, kuinka kauan se on kest\u00e4nyt, mik\u00e4 oli minulle nopein tapa kotoutua yhteiskuntaan, miten opintoni on rinnastettu, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, kehen ottaa yhteytt\u00e4, miten olen l\u00f6yt\u00e4nyt ty\u00f6t\u00e4.
          \nMinulla oli tietenkin yhteisty\u00f6kumppaneita auttamassa kaikkialla: Maahanmuuttovirastossa, Opetushallituksessa, maistraatissa, poliisilaitoksella, TE-toimistossa, Kelassa. Niiss\u00e4 oli ihmisi\u00e4, jotka olivat aikoinaan auttaneet minua itse\u00e4ni. He tunsivat minut, tiesiv\u00e4t, miss\u00e4 ty\u00f6skentelin ja auttoivat aina mielell\u00e4\u00e4n opiskelijoitani.
          \nKaikki n\u00e4m\u00e4 “ainesosat” rakensivat minulle vankan maineen opiskelijoideni silmiss\u00e4. Sain heilt\u00e4 t\u00e4yden luottamuksen, uskon siihen, ett\u00e4 min\u00e4 voin auttaa heit\u00e4 kaikessa, kunnes he pystyiv\u00e4t itse lent\u00e4m\u00e4\u00e4n kohti el\u00e4m\u00e4\u00e4.\u00a0 Nyt muistelen ylpe\u00e4n\u00e4 noita vuosia ja tied\u00e4n, ett\u00e4 suomalainen yhteiskunta on saanut l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, farmaseutteja, opettajia, kasvattajia, l\u00e4hihoitajia, ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, myyji\u00e4, jne, ihmisi\u00e4, jotka ovat rakentaneet oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Suomessa, ihmisi\u00e4, jotka itkiv\u00e4t avuttomina syliss\u00e4ni ensimm\u00e4isin\u00e4 kolmena kuukautena.
          \nKirjoitan yksik\u00f6n ensimm\u00e4isess\u00e4 persoonassa, koska puhun eletyst\u00e4 kokemuksesta, en kirjoista luetusta teoriasta tai itse kehittelemist\u00e4ni ihanteista k\u00e4sin: olen kokenut t\u00e4m\u00e4n kaiken, opetin suomen kielt\u00e4 ihmisille, joilla oli traumoja maista, joita sota viel\u00e4kin runtelee. Kuuntelin n\u00e4iden henkisesti rampautuneiden el\u00e4m\u00e4ntarinoita, ihmisten, joilla on kyyneleit\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n, jotka eiv\u00e4t osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokonetta tai k\u00e4nnykk\u00e4\u00e4, ihmisi\u00e4, jotka olivat menett\u00e4neet k\u00e4tens\u00e4 tai jalkansa tai joilla on painajaisia tai paniikkikohtauksia. Jouduin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki inhimilliset kykyni voittaakseni heid\u00e4n luottamuksensa, saadakseni heid\u00e4t hymyilem\u00e4\u00e4n, vakuuttaakseni heid\u00e4t siit\u00e4, ettei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomeksi kutsutulla alueella kukaan vahingoita heit\u00e4 tahallaan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kukaan ei leikkaa heid\u00e4n siipi\u00e4\u00e4n, katkaise heid\u00e4n lentoaan. En ole opiskellut ohjaajaksi yliopistossa, mutta opin vanhemmiltani olemaan ihminen. K\u00e4rsimyst\u00e4 opin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4ess\u00e4ni kommunismissa. Kirjoittaessani maisterinty\u00f6t\u00e4ni kynttil\u00e4nvalossa (koska Ceausescu katkaisi meilt\u00e4 s\u00e4hk\u00f6t) opin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n viisauden pimeydess\u00e4.<\/p>\n

           <\/p>\n

            \n
          1. Omien rajoitusten tunnistaminen maahanmuuttajien ohjauksessa ja neuvonnassa.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

             <\/p>\n

              \n
            1. Miksi asiakas vaikenee? Vaikenemisen oikea ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

              Hyvin usein, kun kieli tai sosiaaliset normit eiv\u00e4t salli enemp\u00e4\u00e4, ilmaisemme itse\u00e4mme vaikenemisen avulla. Entisin\u00e4 aikoina hiljaisuudella oli initiatorinen merkitys – vain viisaalla oli lupa puhua, kun taas muiden piti olla hiljaa ja kuunnella tarkasti. Mutta mit\u00e4 oikeastaan tarkoittaa t\u00e4m\u00e4 ilmaiseminen vaikenemalla? Miten sanat saavat painoarvoa juuri siksi, ett\u00e4 niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i muiden vaikeneminen? On aika vaikeaa puhua hiljaisuudesta aikana, jona enemmist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 “t\u00e4hten\u00e4” sit\u00e4, joka on \u00e4\u00e4nekk\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6tt\u00f6m\u00e4n retoriikan kultti tuo mukanaan vaikutelman, jonka mukaan hiljainen on v\u00e4h\u00e4n j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4nyt tai, parhaassa tapauksessa, pahantahtoinen. Vaikeneminen johtuu joko siit\u00e4, ettei tied\u00e4, mit\u00e4 sanoisi, tai siit\u00e4, ett\u00e4 ei halua sanoa sit\u00e4 mit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4.
              \nMuinaisina aikoina vaikeneminen olikin viisauden merkki. Pythagoralaiset tekiv\u00e4t siit\u00e4 jopa “askeettisen harjoituksen”, er\u00e4\u00e4nlaisen “puhepaaston”, jonka avulla voi puhdistaa ajatuksiaan. Jotkut heist\u00e4 jopa suosittelivat vaikenemista ennen vastauksen antamista, jotta voisimme pohtia puheenvuoromme tarkoituksenmukaisuutta. Viisas siis ajattelee ennen kuin vastaa ja vaikenee ennen kuin puhuu. Selv\u00e4stikin aikansa el\u00e4neit\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 meid\u00e4n aikalaisillemme! N\u00e4in ollen hiljaisuudella on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkitys. Se antaa meille mahdollisuuden kuunnella muita aidosti ja oppia uusia asioita. Se voi antaa meille aikaa harkita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4mme arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 meit\u00e4 monilta vaikeuksilta, jotka aiheutuvat siit\u00e4, ett\u00e4 “puhumme sivu suumme”. Usein unohdamme my\u00f6s, ett\u00e4 puheessammekin on hiljaisia hetki\u00e4. Ilman hiljaisuutta mik\u00e4 tahansa lause olisi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Lauseen sanojen v\u00e4liss\u00e4 on taukoja ja siten koko puhuttu kieli on kietoutunut hiljaisuuteen. Se on siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto merkitykselle, ajattelulle ja puheelle. Er\u00e4s varhaiskristillisen\u00e4 aikana el\u00e4nyt kirjoittaja, Filostratos, sanoi er\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerran sankarista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 “oppi kaikki maailman kielet oppimalla, mit\u00e4 merkitsee ihmisten vaikeneminen”.
              \nT\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, vaikka kielet ovatkin erilaisia, vaikeneminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan sama sen suhteen, millaista viesti\u00e4 se v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan ainutlaatuinen “salainen kieli”, joka yhdist\u00e4\u00e4 kaikki maailman kielet. Sen ilmenemismuodot ovat kuitenkin erilaiset. Vaikenemisen tapojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole ainoa asia, jolla on merkityst\u00e4.Niit\u00e4 voi olla useitakin. Mieli kuitenkin kyll\u00e4styy, kun se joutuu k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n monimutkaisia eroja. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuitenkin on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki p\u00e4ivitt\u00e4inen pulina sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 johtuu sen unohtamisesta, ett\u00e4 voidakseen puhua on ensin oltava hiljaa ja kuunneltava, ja ett\u00e4 voidakseen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen sanoja on ensin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 h\u00e4nen hiljaisuuttaan.<\/p>\n

               <\/p>\n

               <\/p>\n

                \n
              1. Miten suhtautua asiakkaaseen, joka ei halua osallistua?<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                 <\/p>\n

                Joskus tulee tilanteita, joissa maahanmuuttaja ei halua sitoutua koulun p\u00e4ivitt\u00e4iseen toimintaan, ei suostu kahdenkeskisiin keskusteluihin, vaan haluaa vain olla rauhassa, istua tuolilla ja olla kuuntelevinaan opettajaa, oppimatta mit\u00e4\u00e4n, ja saada Kelan p\u00e4iv\u00e4rahaa 700 euroa kuussa. Ainoa asia, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4net t\u00e4st\u00e4 “apatiasta”, on p\u00e4iv\u00e4rahojen saamatta j\u00e4\u00e4minen tai niiden maksun viiv\u00e4styminen. Silloin h\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 muistaa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on oikeuksia, mutta unohtaa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on my\u00f6s velvollisuuksia.\u00a0 T\u00e4llaisissa tapauksissa, joita on ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 paljon, keino, jolla vakuutetaan maahanmuuttaja siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ei saa ilmaiseksi, olisi pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 maahanmuuttajalta se, mit\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 Suomen velvollisuutena h\u00e4nt\u00e4 kohtaan: Kelan tai sosiaalitoimiston kuukausittainen tuki. H\u00e4nt\u00e4 olisi autettava ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei olisi rangaistus, vaan her\u00e4tys todellisuuteen: maassa, josta h\u00e4n tulee, kukaan ei maksaisi h\u00e4nell\u00e4 700 euroa kuussa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n istuu penkill\u00e4 omissa maailmoissaan.
                \nT\u00e4llaisissa tapauksissa ohjaajasta tulee n\u00e4yttelij\u00e4, joka esitt\u00e4\u00e4 useita rooleja. H\u00e4n esiinty\u00e4 puolueettomana henkil\u00f6n\u00e4, joka voi antaa neuvoja. H\u00e4n voi olla yst\u00e4v\u00e4, jollaista maahanmuuttajalla ei ole koskaan ollut. H\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apunaan omaan persoonaansa kohdistuvaa itseironiaa. H\u00e4n voi pyyt\u00e4\u00e4 osallistumattomalta maahanmuuttajalta neuvoa asiassa, joka ehk\u00e4 kiinnostaa t\u00e4t\u00e4. H\u00e4n voi olla vanhempi, joka ei osaa keskustella oman lapsensa kanssa. H\u00e4n voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 osallistumattomasta maahanmuuttajasta siemenen, jonka voi istuttaa ja jota voi ravita niin, ett\u00e4 kiinnostus alkaa orastaa. T\u00e4llaisten asiakkaiden kohdalla ohjaajalla t\u00e4ytyy olla kameleontin muuntautumiskyky\u00e4 ja paljon empatiaa.
                \nMik\u00e4 on opettajan teht\u00e4v\u00e4? Saada oppilas ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, oppimaan, tulemaan paremmaksi kuin opettajansa ja selviytym\u00e4\u00e4n tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Vai onko opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 antaa oppilaalle tietoa? Mik\u00e4 on maahanmuuttajien ohjaajan teht\u00e4v\u00e4? Ohjata heit\u00e4 kohti todellisuutta, opettamaan heit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanojen “haluan” ja “kykenen” v\u00e4lisen eron. On helppoa sanoa “haluan l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi”, vaikka ei osaa hyvin suomea, ei ole k\u00e4ynyt lukiota, vaikka on yli 25-vuotias. J\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4llainen tavoite siis vain toteutumattomaksi haaveeksi? Kyll\u00e4. Jokainen ammatti on arvokas, kunhan sit\u00e4 kohtaan osoitetaan kunnioitusta, kiinnostusta, huomiota. Maahanmuuttajat tarvitsevat kipe\u00e4sti realistista ohjausta tulevaisuutensa suhteen. On otettava huomioon kaikki yksil\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t: ik\u00e4, sukupuoli, \u00e4lylliset kyvyt, l\u00e4ht\u00f6maa, \u00e4lyllinen motivaatio, persoonallisuus.
                \nOn totta, ett\u00e4 ei ole olemassa saavuttamattomia korkeuksia, ainoastaan liian lyhyit\u00e4 siipi\u00e4. Joissakin tapauksissa korkeuksia on kuitenkin tarkasteltava huolellisesti: tarjoutuuko sielt\u00e4 paikka, johon laskeutua ilman vammoja?<\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                 <\/p>\n

                  \n
                1. Realististen tavoitteiden asettaminen.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                   <\/p>\n

                  Mik\u00e4 on opettajan teht\u00e4v\u00e4? Saada oppilas ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, oppimaan, tulemaan paremmaksi kuin opettajansa ja selviytym\u00e4\u00e4n tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Vai onko opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 antaa oppilaalle tietoa? Mik\u00e4 on maahanmuuttajien ohjaajan teht\u00e4v\u00e4? Ohjata heit\u00e4 kohti todellisuutta, opettamaan heit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanojen “haluan” ja “kykenen” v\u00e4lisen eron. On helppoa sanoa “haluan l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi”, vaikka ei osaa hyvin suomea, ei ole k\u00e4ynyt lukiota, vaikka on yli 25-vuotias. J\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4llainen tavoite siis vain toteutumattomaksi haaveeksi? Kyll\u00e4. Jokainen ammatti on arvokas, kunhan sit\u00e4 kohtaan osoitetaan kunnioitusta, kiinnostusta, huomiota. Maahanmuuttajat tarvitsevat kipe\u00e4sti realistista neuvontaa tulevaisuutensa suhteen. On otettava huomioon kaikki yksil\u00f6\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t: ik\u00e4, sukupuoli, \u00e4lylliset kyvyt, l\u00e4ht\u00f6maa, \u00e4lyllinen motivaatio, persoonallisuus.
                  \nOn totta, ett\u00e4 ei ole olemassa saavuttamattomia korkeuksia, ainoastaan liian lyhyit\u00e4 siipi\u00e4. Joissakin tapauksissa korkeuksia on tarkasteltava huolellisesti: tarjoutuuko sielt\u00e4 paikka, johon laskeutua ilman vammoja?<\/p>\n

                   <\/p>\n

                    \n
                  1. Pid\u00e4tt\u00e4ytyminen antamasta neuvoja.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                    On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ohjata ihmist\u00e4 oikealle tiell\u00e4, mutta ohjaus ei ole neuvontaa. Ohjaus on syntymist\u00e4 yhdess\u00e4 toisen ihmisen kanssa. Se edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 on itse syntynyt sille tielle, jolle haluaa ohjata toista. Ohjauksen p\u00e4\u00e4tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia toimimaan mahdollisimman hyvin. Ohjaajan roolina t\u00e4ss\u00e4 prosessissa on kulkea asiakkaan rinnalla t\u00e4m\u00e4n yritt\u00e4ess\u00e4 itse ratkaista omat ongelmansa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa piilev\u00e4\u00e4 potentiaaliaan.
                    \nNeuvot, kuten “minun mielest\u00e4ni”, “sinun sijassasi tekisin ensin n\u00e4in”, osoittavat ep\u00e4luottamusta asiakkaan kykyyn ratkaista itse ongelmansa sek\u00e4 h\u00e4nen tunteidensa sivuuttamista. Neuvojen antaminen merkitsee vastuun ottamista asiakkaan ongelmien ratkaisemisesta. Siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 asiakas ei itse osallistu muutosprosessiin eik\u00e4 ota henkil\u00f6kohtaista vastuuta. Toisaalta hyv\u00e4 neuvo voi johtaa asiakkaan riippuvuuteen ohjaajasta, kun taas huono neuvo voi johtaa “katastrofiin” ja vaarantaa ohjaajan ja asiakkaan v\u00e4lisen suhteen. Kiusaus antaa neuvoja on yht\u00e4 suuri, olitpa\u00a0 sitten aloittelija tai kokenut ohjaaja. Jo muutaman lauseen j\u00e4lkeen tied\u00e4t, mik\u00e4 on ongelma ja miten se voidaan ratkaista. Sitten tarjoat jo apua, neuvoja ja arvokkaita ehdotuksia edes kuuntelematta ensin loppuun saakka. Kun yrit\u00e4t suostutella maahanmuuttajaa toimimaan oman neuvosi mukaan, est\u00e4t h\u00e4nen mahdollisuutensa tulla esiin, torjut h\u00e4net tuoreella eurooppalaisella kirjoista ja kursseilta hankkimallasi viisaudellasi, vaikka h\u00e4nell\u00e4 on omaa viisautta, joka tulee eletyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

                     <\/p>\n

                     <\/p>\n

                      \n
                    1. Aito kuunteleminen vs. n\u00e4enn\u00e4inen kuunteleminen<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                       <\/p>\n

                      Aito kuunteleminen perustuu tietoiseen pyrkimykseen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toista ihmist\u00e4, iloita h\u00e4nen vierell\u00e4\u00e4n, oppia jotain, antaa todellista apua. Valitettavasti aidolta vaikuttava kuunteleminen onkin usein todellisuudessa n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Usein maahanmuuttaja saa osakseen ohjausta, jonka k\u00e4tkettyn\u00e4 tavoitteena on tehd\u00e4 vaikutus, miellytt\u00e4\u00e4, olla h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4, olla loukkaamatta jne. Siksi voi usein vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttaja on kiinnostunut keskustelusta ja keskittyy siihen, vaikka h\u00e4n todellisuudessa valmistelee omia argumenttejaan, pyrkii etsim\u00e4\u00e4n ohjaajan heikkoja kohtia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4kseen sitten niit\u00e4, ollakseen aina oikeassa, tehd\u00e4kseen vaikutuksen. Kukaan ei ole t\u00e4ydellinen kuuntelija, jokainen meist\u00e4 harjoittaa silloin t\u00e4ll\u00f6in n\u00e4enn\u00e4iskuuntelua.
                      \nMaahanmuuttajalle t\u00e4m\u00e4 “synti” voidaan antaa anteeksi, ohjaajalle ei. Maahanmuuttajien ohjaajan t\u00e4ytyy harjoittaa huolellista kuuntelua, osallistua siihen, mit\u00e4 asiakas tuntee, ajattelee ja kokee. Ennakkoluulot, huolet ja henkil\u00f6kohtaiset ongelmat on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 luokkahuoneen ulkopuolelle ja unohdettava. Maahanmuuttajien kanssa k\u00e4yt\u00e4vien keskustelujen aikana ohjaajan pit\u00e4\u00e4 olla l\u00e4sn\u00e4, kaikki aistit tarkkaavaisina, mieli avoimena vain asiakkaan \u00e4\u00e4nelle ja puheelle.
                      \nOhjaajan vaikenemisen t\u00e4ytyy merkit\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 “olen l\u00e4sn\u00e4, kuuntelen sinua, yrit\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaiken mit\u00e4 sanot ja saada sinut uskomaan, ett\u00e4 yhdess\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme ratkaisun mihin tahansa ongelmaan”.
                      \nSanonta, jonka mukaan meill\u00e4 on kaksi korvaa ja vain yksi suu, viittaa siihen, ett\u00e4 kuunteleminen voi olla yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 viestint\u00e4taidoistamme. Kuunteleminen on enemm\u00e4n kuin vain kuulemista. Kuuntelemisessa yhdistyv\u00e4t toisen ihmisen puheen kuuleminen ja pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 toinen yritt\u00e4\u00e4 sanoa. Valitettavasti vain harvat ovat kehitt\u00e4neet itselleen t\u00e4m\u00e4n kyvyn. Se ei ole synnynn\u00e4inen, vaan sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 harjoitella ja olla valmis tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 sen eteen.
                      \nKuuntelutaitojen k\u00e4ytt\u00e4minen osoittaa kiinnostusta ja empatiaa sek\u00e4 tarjoaa mahdollisuuden ker\u00e4t\u00e4 tietoja asiakkaan tarpeista. Kuunteleminen merkitsee sek\u00e4 korvien ett\u00e4 silmien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 asiakkaan viestin ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Asiakkaan sanattoman viestinn\u00e4n tarkkailu voi antaa hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 tietoja siit\u00e4, mit\u00e4 asiakas viestitt\u00e4\u00e4.
                      \nHyv\u00e4 kuuntelu mahdollistaa avoimen viestinn\u00e4n. Suhteissa maahanmuuttajiiin on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 kuuntelutaitoja ja usein on eritt\u00e4in helppo tehd\u00e4 kuunteluvirheit\u00e4. Esimerkiksi kun asiakas on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikeassa tilanteessa, on kiihtynyt tai jopa itkee, silloin ei kannata kuunnella kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa sanoa, vaan yritt\u00e4\u00e4:<\/p>\n

                      1. ratkaista ongelma<\/p>\n

                        \n
                      1. antaa neuvoja<\/li>\n
                      2. kertoa, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 seuraavalla kerralla.<\/li>\n<\/ol>\n

                        On vaikea n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4rsivi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja olla yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 “korjata” tilannetta omalla tavallamme. Haluamme antaa neuvoja, lievitt\u00e4\u00e4 kipua, osoittaa tiet\u00e4v\u00e4mme, mik\u00e4 on parasta tai esitt\u00e4\u00e4 arvioita. Jos kuitenkin haluamme todella kuunnella, mit\u00e4 toinen henkil\u00f6 puhuu, on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 hetkeksi syrj\u00e4\u00e4n omat tunteet ja mielipiteet ja osallistua hiljaisina. Jos voimme kuunnella, mit\u00e4 asiakkaalla on sanottavaa, se auttaa h\u00e4nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 v\u00e4lit\u00e4mme ja ett\u00e4 h\u00e4n on meille t\u00e4rke\u00e4. Hyv\u00e4 kuunteleminen auttaa usein ihmisi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse ratkaisuja kohtaamiinsa ongelmiin.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                        Hyv\u00e4n kuuntelun esteit\u00e4:<\/p>\n

                        -Ylikuormitettu viesti ja keskittyminen kaikkiin yksityiskohtiin johtaa ydinajatuksen kadottamiseen.<\/p>\n

                        – Huomion puute – usein kuuntelija haluaa vain tehd\u00e4 kuunneltavan olon mukavaksi.<\/p>\n

                        – Fyysiset \u00e4rsykkeet – kylm\u00e4, melu, l\u00e4hell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 toinen keskustelu.<\/p>\n

                        – Ilmaisutavan ja ulkoisten seikkojen arvostelu – ennakkoluulojen ja henkil\u00f6kohtaisten n\u00e4kemysten takia monilla on taipumus heti arvostella muita n\u00e4iden ulkon\u00e4\u00f6n tai puhetavan perusteella. Silloin puhujan ydinsanoma tai jopa koko sanoma j\u00e4\u00e4 kuulematta.<\/p>\n

                        – Puheenaiheen pit\u00e4minen mielenkiinnottomana – ennen kuin henkil\u00f6 alkaa puhua, olemme jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet, ettei h\u00e4nen sanomansa ole kiinnostava emmek\u00e4 siksi aio kuunnella.<\/p>\n

                        – Vaativan kuuntelun v\u00e4ltt\u00e4minen – usein emme halua kuunnelle pitki\u00e4 puheita, joissa on paljon ep\u00e4olennaisia yksityiskohtia. N\u00e4in meilt\u00e4 menee ohi sanoman ydin tai jopa koko sanoma.<\/p>\n

                        – Viestint\u00e4prosessi p\u00e4\u00e4ttyy aina palautteen antamiseen. T\u00e4h\u00e4n viimeiseen vaiheeseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota, koska se avaa tien uuteen viestint\u00e4prosessiin.<\/p>\n

                         <\/p>\n

                        \u00a0<\/strong><\/p>\n

                          \n
                        1. \u00c4\u00e4ni, \u00e4\u00e4nens\u00e4vy \u2013 maahanmuuttajaohjauksen olennaiset rakennusosat.<\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                          Tietyiss\u00e4 keskusteluissa kuulemme usein sanottavan, ett\u00e4 “h\u00e4n on eritt\u00e4in hyv\u00e4 ohjaaja”, “h\u00e4n on lahjakas siin\u00e4 mit\u00e4 tekee” jne. Mutta mit\u00e4 merkitsee se, ett\u00e4 on hyv\u00e4 ohjaaja? Uskomme, ett\u00e4 kukaan ei synny ohjaajaksi. Henkil\u00f6ll\u00e4 voi kyll\u00e4 olla tiettyj\u00e4 sopivia taipumuksia, mutta suurin osa ammattitaidosta on opittua. Ohjaajaksi haluava opettelee viestim\u00e4\u00e4n, ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n toisille ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4.
                          \nOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sovittaa \u00e4\u00e4nens\u00e4vy ja puheen rytmi asiakkaan ilmaisutavan mukaiseksi, koska puhe\u00e4\u00e4ni on ty\u00f6v\u00e4line, jonka avulla viestit\u00e4mme tunteita, joita meill\u00e4 on keskustelukumppania kohtaan. Pyynn\u00f6t, jotka esitet\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ja samalla p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iseen s\u00e4vyyn, mutta ei miss\u00e4\u00e4n tapauksessa uhkaavasti tai s\u00e4\u00e4lien, rohkaisevat avoimeen viestint\u00e4\u00e4n.
                          \nKoska puhe\u00e4\u00e4nen avulla ilmaistaan tunteita puhekumppania kohtaan, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sovittaa \u00e4\u00e4nens\u00e4vy ja puheen rytmi asiakkaan ilmaisutavan mukaiseksi. Esimerkiksi kun maahanmuuttaja puhuu hitaasti tai hyvin nopeasti, yrit\u00e4mme vastata samalla tavalla tai, toisin sanoen, viesti\u00e4 normaalisti, luonnollisesti, tilanteen mukaisesti. N\u00e4in v\u00e4lt\u00e4mme keskeytyksi\u00e4, kun asiakas kertoo jotakin.
                          \n\u00c4\u00e4ni heijastaa persoonallisuutta. Ulkon\u00e4\u00f6n ohella \u00e4\u00e4ni on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 tekijoist\u00e4, joiden perusteella muodostamme vaikutelmia. Sen avulla ihmiset tunnistavat meid\u00e4t ja erottavat meid\u00e4t muista. Usein se my\u00f6s ilmaisee, mit\u00e4 tunnemme tietyll\u00e4 hetkell\u00e4. T\u00e4ytel\u00e4inen, sointuva \u00e4\u00e4ni voi ilmaista hyvin paljon. Se el\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 tarinoita, ilmaisee ihmisen vakaumuksia ja intohimoja ja voi rauhoittaa j\u00e4nnittyneen tilanteen.
                          \nUsein emme ajattele, milt\u00e4 \u00e4\u00e4nemme kuulostaa, vaan keskitymme siihen, mit\u00e4 aiomme sanoa. Tavanomaiset keskustelut vaativat v\u00e4hemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ja ne sujuvat luonnollisesti, kun olemme tekemisiss\u00e4 jonkun l\u00e4heisen henkil\u00f6n kanssa. Ammatillinen vuorovaikutus on sen sijaan jotain muuta: valitsemme sanamme huolellisesti, seuraamme keskustelukumppanimme kehonkielt\u00e4\u00a0 tarkasti, seurata kehon kieli varmistaaksemme sen, ett\u00e4 saamme toivottua vastakaikua, p\u00e4\u00e4t\u00e4mme, mit\u00e4 sanomme seuraavaksi ja mukautamme puhettamma aivojemme toteuttaman analyysin mukaisesti.
                          \nSamaan aikaan emme kuitenkaan kiinnit\u00e4 lainkaan huomiota \u00e4\u00e4nteisiin, joita puemme sanoiksi. \u00c4\u00e4nell\u00e4 on erityinen vaikutus muihin ja se voi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa persoonallisuudestamme, kun olemme vuorovaikutuksessa maahanmuuttajien kanssa.
                          \nMiksi koemme jotkut \u00e4\u00e4net ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4 heti alusta l\u00e4htien? Kyseess\u00e4 voi olla resonanssiongelma tai virheellinen ilmaisutapa. My\u00f6s ik\u00e4, sukupuoli ja kulttuuritausta vaikuttavat henkil\u00f6n \u00e4\u00e4neen. Kuitenkin my\u00f6s henkil\u00f6kohtaiset tottumukset (huutaminen, tupakointi, liiallinen kurkun pesu, liiallinen puhe) voivat muokata \u00e4\u00e4nen laatua. Tietenkin my\u00f6s vilustuminen ja allergiat vaikuttavat \u00e4\u00e4neen.
                          \nVaikka puhe\u00e4\u00e4nt\u00e4 voidaan jossakin m\u00e4\u00e4rin muokata siten, ett\u00e4 syntyy parempi vaikutelma (huhutaan, ett\u00e4 Englannin kuningatar ja Margaret Thatcher olisivat saaneet oppitunteja siit\u00e4, kuinka saada aikaan k\u00e4skev\u00e4mpi puhetapa), joitakin tekij\u00f6it\u00e4 ei voi muuttaa, esimerkiksi \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4n muotoa.
                          \n\u00c4\u00e4nens\u00e4vy viittaa siihen, miten korkeita tai matalia lausutut \u00e4\u00e4nteet ovat. Jotkut \u00e4\u00e4net saattavat kuulostaa matalilta, toiset taas kimeilt\u00e4. Henkil\u00f6n \u00e4\u00e4nens\u00e4vyn rytmi voi vaihdella tai pysy\u00e4 samana keskustelun aikana. S\u00e4vylt\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni ei ole liian korkea eik\u00e4 liian matala ja se vaihtelee aina keskustelun aikana. Henkil\u00f6ll\u00e4, jolla on n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet on ilmeik\u00e4s ja eloisa \u00e4\u00e4ni.
                          \n\u00c4\u00e4nen vaikuttaviin tekij\u00f6ihin kuluvat resonanssi, sanojen \u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja \u00e4\u00e4nenvoimakkuus. Resonanssi voi olla voimakas tai pehme\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00e4minen viittaa tapaan, jolla lausumme \u00e4\u00e4nteit\u00e4, siihen kuinka selkeit\u00e4 ja erottuvia ne ovat. \u00c4\u00e4nen voimakkuudella tarkoitetaan sit\u00e4, kuinka kova tai lempe\u00e4 \u00e4\u00e4ni on. Miellytt\u00e4v\u00e4lle \u00e4\u00e4nelle on ominaista sopiva \u00e4\u00e4nens\u00e4vy, resonanssi, sanojen \u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja voimakkuus. Toisin sanoen selke\u00e4 ja voimakas \u00e4\u00e4ni voi olla eritt\u00e4in miellytt\u00e4v\u00e4. \u00c4\u00e4nell\u00e4, joka usein unohdetaan tai j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomiotta, voi olla valtava voima, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Kun ty\u00f6skentelin Riihim\u00e4en aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulussa, tein kokeen. Minulla oli luokassa 30 oppilasta, kaikki aikuisia. Yleens\u00e4 luokassa oli hieman h\u00e4lin\u00e4\u00e4 ennen tunnin alkua. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna siell\u00e4 oli kuitenkin hirve\u00e4 meteli. En tiennyt syyt\u00e4, en tiennyt, oliko menossa riita vai kiihke\u00e4 keskustelu. Kuulin kuitenkin k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 erilaisia \u00e4\u00e4nens\u00e4vyj\u00e4, kimeit\u00e4, kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4, itkuisia, huutavia, \u00e4rtyneit\u00e4, ja my\u00f6s eri kieli\u00e4. Menin luokkaan melkein kenenk\u00e4\u00e4n huomaamatta. Seisoin noin minuutin ajan vain katsellen heit\u00e4 ja toivoen, ett\u00e4 he rauhoittuisivat. Oppilaani eiv\u00e4t kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4neet huomaavan l\u00e4sn\u00e4oloani luokassa. Tajusin, ett\u00e4 vaikka kuinka yritt\u00e4isin, en pystyisi puhumaan heid\u00e4n ylitseen. Muistan, ett\u00e4 se oli talviaamu. Ulkona oli viel\u00e4 pime\u00e4\u00e4 ja luokassa oli kaikki lamput p\u00e4\u00e4ll\u00e4. L\u00e4hestyin valokatkaisijaa ja aloin sammuttaa lamppuja yhden kerrallaan. Ensimm\u00e4isen lampun sammumisella ei ollut mit\u00e4\u00e4n vaikutusta, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n toisen lampun. Kun olin sammuttanut kolmannen lampun, huomasin, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net alkoivat rauhoittua. Kun olin sammuttanut kuudennen, viimeisen lampun, luokassa oli pime\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s rauhallista. Kaikki \u00e4\u00e4net olivat vaienneet. Laskin mieless\u00e4ni kuuteen ja sytytin valot. En viel\u00e4k\u00e4\u00e4n osaa selitt\u00e4\u00e4, miten valojen asteittainen sammuttaminen vaikutti rauhoittavasti. Tapauksesta tuli sen j\u00e4lkeen luokassa yleinen vitsi: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 huutako, h\u00e4n sammuttaa valot.\u201d<\/p>\n

                          \u00a0<\/strong><\/p>\n

                            \n
                          1. Kuka on suomalainen? <\/strong><\/li>\n<\/ol>\n

                             <\/p>\n

                            Virallisesti suomalainen on henkil\u00f6, joka on syntynyt Suomessa suomalaisista vanhemmista. Syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n suomalainen on jokainen, joka kokee kuuluvansa t\u00e4h\u00e4n maahan, t\u00e4h\u00e4n kulttuuriin, rakastaa t\u00e4t\u00e4 kielt\u00e4, tuntee olevansa kotonaan Suomessa. Italialainen kirjailija Diego Marani on kirjoittanut teoksen “Nuova grammatica finlandese”, joka on k\u00e4\u00e4nnetty monille kielille, suomeksi nimell\u00e4 “Sotilas ilman menneisyytt\u00e4\u201d. Kirjassaan Diego Marani sanoo jossain vaiheessa n\u00e4in: “Jos olit kerran suomalainen, jossain vaiheessa l\u00f6yd\u00e4t sen kaiken sisimm\u00e4st\u00e4si, koska se kaikki ei ole tallennettuna muistiisi, sit\u00e4 ei voi hukata. Se on veress\u00e4si, sis\u00e4lmyksiss\u00e4si. Me olemme j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 jostakin muinaisesta, jostain itse\u00e4mme suuremmasta, joka ei ole per\u00e4isiin t\u00e4st\u00e4 maailmasta.”
                            \nH\u00e4nen kirjansa on loistava opetus rakkaudesta maahan, identiteetist\u00e4, kielest\u00e4. Se kertoo muistinsa menett\u00e4neest\u00e4 miehest\u00e4, joka l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n laiturilta Triestess\u00e4, 1940-luvun Italiassa. Vakava p\u00e4\u00e4vamma on aiheuttanut h\u00e4nelle muistinmenetyksen niin, ett\u00e4 h\u00e4n on unohtanut jopa puhutun kielen. H\u00e4nen takissaan on ommeltuna nimi Sampo Karjalainen, joka viittaa suomalaisuuteen. Suomalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, joka on maanpaossa Saksassa, parantaa h\u00e4nen haavansa ja opettaa h\u00e4nelle suomen kielt\u00e4. Identiteettins\u00e4 menett\u00e4nyt Sampo matkustaa sitten Helsinkiin ja oppii (taas) olemaan suomalainen.
                            \nP\u00e4\u00e4henkil\u00f6 oppii olemaan suomalainen: “Suomeksi sana tiet\u00e4\u00e4 on johdettu sanasta tie. Meille suomalaisille tieto merkitsee tiet\u00e4, polkua, joka johtaa ulos mets\u00e4st\u00e4, auringonvaloon […]”. Lopussa, kun \u00a0h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei olekaan suomalainen, h\u00e4n sanoo: “Voi olla, ett\u00e4 kohtaloni olikin juuri t\u00e4m\u00e4: ett\u00e4 minun piti tulla t\u00e4nne, oppia suomea, tulla suomalaiseksi, vaikka en ehk\u00e4 koskaan ole ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Nyt min\u00e4 olen joka tapauksessa t\u00e4lle maalle kaikesta velkaa. Kaikesta siit\u00e4, miksi olen onnistunut tulemaan. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes kuka min\u00e4 olen, pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 minulta mit\u00e4\u00e4n vastineeksi, se antoi minulle nimen ja kielen.
                            \nKoska nimeni on Sampo Karjalainen, koska puhun suomea, l\u00e4hden aamunkoitteessa taistelemaan t\u00e4m\u00e4n maan puolesta ja jos el\u00e4ess\u00e4ni en ole voinut olla oikea suomalainen, olen sit\u00e4 ainakin kuollessani. Ristiss\u00e4, joka asetetaan haudalleni, lukee silloin nimi, jota kannan, nimi, joka on vihdoin minun. Vain minun.”
                            \nLainasin t\u00e4t\u00e4 kirjaa, koska sen antama vastaus tuntuu kaikkein viisaimmalta vastaukselta kysymykseen “kuka on suomalainen?” Ihminen, joka tuntee, ett\u00e4 sauna on pyh\u00e4 paikka, joka rakastaa Kalevalaa, suomalaista hiljaisuutta, metsien taikaa ja rauhaa, joka rakastaa suomen kielt\u00e4 ehdoitta, joka taistelee Suomen puolesta, riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n on syntynyt, riippumatta siit\u00e4, mist\u00e4 maailmankolkasta h\u00e4n tulee, on syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n suomalainen.<\/p>\n

                             <\/p>\n

                            Biela<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7202","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7202"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7217,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7202\/revisions\/7217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}