<\/p>\n
Psykososiaalisen kehityksen teoria (Erik Erikson)<\/p>\n<\/p>\n
Erikson uskoo, ett\u00e4 jokaiseen kehitysvaiheeseen kuuluu tapahtumia ja ristiriitoja,
\nerityisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, jotka lapsi ja my\u00f6hemmin nuori ja aikuinen joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n
\nl\u00e4pi ja ratkaisemaan kuhunkin ik\u00e4kauteen tai vaiheeseen sopivalla tavalla. Yksil\u00f6n
\npersoonallisuus muotoutuu sen mukaan, miten n\u00e4m\u00e4 kriisit tai konfliktit ratkaistaan.
\nSiksi n\u00e4it\u00e4 kehitysvaiheita sanotaan my\u00f6s kehityskriiseiksi (kriisin tulos voi olla
\nmy\u00f6nteinen tai kielteinen). Yksil\u00f6ll\u00e4, joka ei selviydy kriisist\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4sti,
\non vaikeuksia k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi seuraavia vaiheita ja h\u00e4nen my\u00f6hempi kehityksens\u00e4 k\u00e4rsii.
\nErikson on kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kokemuksia, joita ei ole ratkaistu asianmukaisesti
\ntietyss\u00e4 kehitysvaiheessa, voidaan kompensoida my\u00f6hemmin. Toisaalta kriisin tyydytt\u00e4v\u00e4
\nratkaiseminen voi helpottaa selviytymist\u00e4 tulevista kriiseist\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 kehitysvaiheissa.<\/p>\nEriksonin kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 psykososiaalista kehitysvaihetta vastaavat Freudin m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 seksuaalisia kehitysvaiheita (oraalinen, anaalinen ja fallinen) ja niihin vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti vanhempien lapselle antama asianmukainen huomio ja hoito.<\/p>\n
1. Ensimm\u00e4inen ik\u00e4vuosi
\n<\/strong>
\nKriisi: luottamus vs. ep\u00e4luottamus<\/p>\nT\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa muotoutuu luottamus tai ep\u00e4luottamus muihin ihmisiin sen mukaan, millaista hoitoa ja rakkautta lapsi saa h\u00e4nen ollessaan t\u00e4ysin riippuvainen hoitajistaan.<\/p>\n
My\u00f6nteinen tulos:<\/p>\n
Vauvan tarpeiden asianmukainen tyydytt\u00e4minen johtaa luottavaisen asenteen ja tulevaisuudenuskon kehittymiseen.<\/p>\n
Kielteinen tulos:<\/p>\n
Jos lapsen tarpeita ei tyydytet\u00e4 kunnolla, lapsessa syntyy ep\u00e4luottamusta, turvattomuutta, ep\u00e4luuloa ja pelkoa tulevaisuutta kohtaan.<\/p>\n
2. vaihe, varhaislapsuus (n. 1-3 vuotta)<\/strong><\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kehittyy autonomian tunne, itseluottamus. Lapsi oppii asioita yrityksen ja erehdyksen kautta.<\/p>\n
Kriisi: autonomia vs. ep\u00e4varmuus, h\u00e4pe\u00e4<\/p>\n
My\u00f6nteinen tulos:<\/p>\n
Vanhempien kannustus t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kehitt\u00e4\u00e4 lapsen itsevarmuutta, jota h\u00e4n tarvitsee
\nv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selviyty\u00e4kseen tulevista ongelmatilanteista (seuraavissa kehitysvaiheissa).<\/p>\nKielteinen tulos:<\/p>\n
Jos vanhemmat sit\u00e4 vastoin paheksuvat kaikkea, mit\u00e4 lapsi tekee,lapsi alkaa h\u00e4vet\u00e4 omaa
\ntoimintaansa ja menett\u00e4\u00e4 luottamuksen omiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiins\u00e4.<\/p>\n3. Keskilapsuus (n. 3-6 vuotta)<\/strong><\/p>\n
Kriisi: aloitteellisuus vs. syyllisyys<\/p>\n
My\u00f6nteinen tulos:<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheessa lapsi alkaa tutkia uusia asioita, kehitt\u00e4\u00e4 motorisia taitojaan,
\nolla enemm\u00e4n vuorovaikutuksessa muiden kanssa, alkaa toimia aloitteellisesti vanhempiaan
\nj\u00e4ljitellen. Usein h\u00e4n rikkoo vanhempien asettamia kieltoja, mist\u00e4 seuraa verbaalinen tai
\nmuu rangaistus.N\u00e4iss\u00e4 tilanteissa vanhempien rooli on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4. Kun vanhemmat antavat lapselle tukea, mutta ovat my\u00f6s kurinpidossa johdonmukaisia, lapsi oppii, ett\u00e4 kaikki ei ole sallittua, tuntematta kuitenkaan syyllisyytt\u00e4. Samalla h\u00e4n voi edelleen tutkia ja kokeilla h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tekemisi\u00e4\u00e4n. Vastuun ottaminen kehitt\u00e4\u00e4 aloitteellisuutta. Vanhempien pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s osoittaa ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ik\u00e4kauteen kuuluvaa seksuaalista uteliaisuutta kohtaan.<\/p>\nKielteinen tulos:<\/p>\n
V\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kasvatus synnytt\u00e4\u00e4 lapsessa liiallisen rangaistuksenpelon. H\u00e4n alkaa uskoa,
\nett\u00e4 kaikenlainen henkil\u00f6kohtainen aloitteellisuus on v\u00e4\u00e4rin. Jos tiettyj\u00e4 toimintoja ei saateta loppuun asianmukaisesti, lapsessa kehittyy syyllisyyden tunteita.<\/p>\n\n
- My\u00f6hempi lapsuus, varhaisnuoruus (n.6-12 vuotta)<\/strong>Kriisi: hyv\u00e4 tai huono menestysT\u00e4ss\u00e4 vaiheessa lapsi saa omaan kulttuuriinsa kuuluvia tietoja ja taitoja, erityisesti koulussa.
\nKoulun alussa alkaa my\u00f6s sosiaalinen vertailu. Vanhempien ja my\u00f6s opettajien oikea
\nsuhtautuminen kehitt\u00e4\u00e4 onnistumisen tunteen, kun taas ep\u00e4asianmukainen suhtautuminen synnytt\u00e4\u00e4 alemmuudentunteen. Vanhempien tekem\u00e4 yleinen virhe on lapsen koulusuoritusten vertaileminen muiden lasten suorituksiin.T\u00e4llainen vertailu ja kielteiset reaktiot vain syvent\u00e4v\u00e4t alemmuuden ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteita. Siksi t\u00e4m\u00e4n vaiheen ongelmien selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4misell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus seuraavan vaiheen, nuoruuden kriisin, tyydytt\u00e4v\u00e4n ratkaisemisen kannalta.5. Nuoruus (12-20 vuotta)
\n<\/strong>
\nKriisi: Identiteettikriisi<\/p>\nT\u00e4ss\u00e4 vaiheessa nuori etsii ja muodostaa henkil\u00f6kohtaista ja ammatillista identiteetti\u00e4\u00e4n.
\nSamalla kehittyv\u00e4t seksuaaliset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Saavuttaakseen selke\u00e4n identiteetin
\nnuori kokeilee erilaisia rooleja.<\/p>\nT\u00e4ss\u00e4 vaiheessa roolit sekaantuvat ja nuori esitt\u00e4\u00e4 usein kysymyksen: “Kuka min\u00e4 olen?”
\nSis\u00e4inen ristiriita aiheuttaa my\u00f6s ei-toivottua k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Nuori haluaisi tehd\u00e4 itsen\u00e4isi\u00e4
\np\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta vanhemmat ohjaavat ja rajoittavat h\u00e4nen tekemisi\u00e4\u00e4n. Jos nuori ei onnistu muodostamaan selke\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 identiteetti\u00e4, syntyy ristiriita todellisuuden ja toiveiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vaiheen kasvatuksellinen tavoite on edist\u00e4\u00e4 lapsen itsen\u00e4isyytt\u00e4 antamalla h\u00e4nelle tietty\u00e4 vapautta, jota vanhemmat ohjaavat hienovaraisesti.<\/p>\nErikson uskoo useimpien psykologien tapaan, ett\u00e4 nuoruus on kehityksen keskeisin
\nkriisi. Identiteettikriisi on varmasti ihmisel\u00e4m\u00e4n suurin konflikti. Siit\u00e4 voi selviyty\u00e4
\ntyydytt\u00e4v\u00e4sti, jos muut kehitysvaiheet on ratkaistu my\u00f6nteisesti.<\/p>\nMy\u00f6nteinen tulos:<\/p>\n
Sopusointuinen min\u00e4kuva, voimakas henkil\u00f6kohtainen identiteetti<\/p>\n
Kielteinen tulos:<\/p>\n
Identiteetti\u00e4 koskeva h\u00e4mmennys, kyvytt\u00f6myys tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja valintoja,
\nerityisesti ammatin, seksuaalisen suuntautumisen jne. suhteen. Vanhempien
\ntai yhteiskunnan voimakas painostus voi aiheuttaa nuorelle sekaannusta ja ep\u00e4toivoa.
\nT\u00e4m\u00e4 voi johtaa fyysiseen tai psyykkiseen vieraantumiseen normaalioloista.
\n\u00c4\u00e4ritapauksissa nuori voi omaksua kielteisen identiteetin.<\/p>\n6. Nuori aikuinen (20-30\/35 vuotta)<\/strong><\/p>\n
Kriisi: l\u00e4heisyys vs. erillisyys<\/p>\n
My\u00f6nteiset tai kielteiset tulokset:<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n vaiheen t\u00e4rkeimm\u00e4t piirteet ovat rakkaus ja ihmissuhteet. Nuori etsii syvi\u00e4 ja kest\u00e4vi\u00e4 suhteita. H\u00e4n alkaa etsi\u00e4 kumppania. Ihmisen kehitys toteutuu t\u00e4ydellisesti vasta, kun h\u00e4n kokee l\u00e4heisyytt\u00e4. Sen ansiosta aikuinen kykenee muodostamaan l\u00e4heisi\u00e4 ja syvi\u00e4 suhteita muihin, rakastamaan\u00a0 ja sitoutumaan. Jos yksil\u00f6 ei l\u00f6yd\u00e4 kumppania tai h\u00e4net j\u00e4tet\u00e4\u00e4n, h\u00e4n joutuu sosiaalisesti eristyksiin ja h\u00e4nen ihmissuhteensa j\u00e4\u00e4v\u00e4t pinnallisiksi.<\/p>\n
7. Aikuisuus ( 35-65 vuotta)<\/strong><\/p>\n
Kriisi: tuottavuus, saavutukset, luovuus vs. pys\u00e4htyneisyys<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 ajanjaksoa luonnehtii aikuisen tarve olla tuottava, suuntautua ulosp\u00e4in, harjoittaa
\nammatillista ja vanhemman roolia. H\u00e4n haluaa my\u00f6s saada itselleen perillisen ja jakaa
\nmuille ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkokemusta.<\/p>\nMy\u00f6nteinen tulos: kriisi voi ratketa hankkimalla lapsia tai jakamalla tietoja ja taitoja
\nmuille eri tavoin kuten esimerkiksi toimimalla opettajana tai psykologina, hoitamalla lasta jne.<\/p>\nKielteinen tulos:<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa ongelmia syntyy, jos yksil\u00f6 ei ole ker\u00e4nnyt tietoja tai kokemuksia tai ei voi
\njakaa niit\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n kanssa. Silloin h\u00e4n k\u00e4y l\u00e4pi niin sanotun pys\u00e4htyneisyyden kriisin.
\nJos ihminen on t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yksin, pys\u00e4htyneisyys liittyy erityisesti sosiaalisiin suhteisiin.<\/p>\n8. Vanhuus (yli 65 vuotta)<\/strong><\/p>\n
Kriisi: henkinen eheys vs. ep\u00e4toivo<\/p>\n
My\u00f6nteiset ja kielteiset tulokset:<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa vanha ihminen arvioi saavutuksiaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.Jos vastaukset ovat kelvollisia,
\nseuraa\u00a0 tyytyv\u00e4isyys omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuoleman hyv\u00e4ksyminen. N\u00e4in saavutetaan psyykkinen tasapaino ja eheys.<\/p>\nEl\u00e4kkeelle siirtymisen my\u00f6t\u00e4 katoaa ammatillinen rooli sek\u00e4 vanhemman rooli, kun lapset ovat\u00a0 l\u00e4hteneet kotoa (siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rooli on toteutunut) tai el\u00e4m\u00e4nkumppani on kuollut. Kysymykset el\u00e4m\u00e4n tarkoituksesta ja kuolemanpelko her\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 useammin. Kun n\u00e4it\u00e4 ongelmia ei ole ratkaistu suotuisasti, seuraa ep\u00e4toivo, jota kutsutaan my\u00f6s vanhuusi\u00e4n masennukseksi.<\/li>\n<\/ol>\n
<\/p>\n
Erik Erikson<\/strong><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7173","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7173"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7227,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7173\/revisions\/7227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}