{"id":7149,"date":"2017-10-09T18:06:02","date_gmt":"2017-10-09T15:06:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.magdalenabiela.com\/?page_id=7149"},"modified":"2017-10-09T20:19:00","modified_gmt":"2017-10-09T17:19:00","slug":"ohjauksen-yhteiskunnallinen-viitekehys","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/?page_id=7149","title":{"rendered":"Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys"},"content":{"rendered":"
Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys<\/p>\n

 <\/p>\n

Kuka on ohjaaja? Kuka on se henkil\u00f6, joka vastaa opinto-ohjauksesta ja -neuvonnasta tai ammatillisesta neuvonnasta? Vastaus on monitieteinen. Esimerkiksi opettaja on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s ohjaaja, h\u00e4nh\u00e4n viett\u00e4\u00e4 kaikkein eniten aikaa oppilaiden kanssa. H\u00e4nell\u00e4 on tilaisuus tarkkailla oppilasta monissa eri tilanteissa. Siksi h\u00e4nell\u00e4 on parhaat edellytykset arvioida oppilasta. Varsinaisilla ohjauksen ammattilaisilla, kuten oppilaanohjaajalla, opinto-ohjaajalla tai psykologilla ei t\u00e4llaiseen ole yht\u00e4 paljon mahdollisuuksia. Opettaja sen sijaan tekee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s oppilasta auttavaa, tukevaa ja ennalta ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.
\nOppilaanohjauksessa on kaksi osapuolta, ohjaaja ja ohjattava. Molempien tarpeet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t heid\u00e4n yhteisen toimintansa laadun. Toimintaa ohjaajana tukevat kasvatuksen perusperiaatteet: opettaja-oppilas-suhde, tasapaino tiedollisen ja kasvatuksellisen toiminnan v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 se, ett\u00e4 ohjaaja on aina k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.
\nOhjaaja on henkil\u00f6, jolla on teht\u00e4v\u00e4\u00e4n soveltuva koulutus (psykologia, pedagogia, sosiologia), ja joka harjoittaa koulussa ohjaus- ja neuvontaty\u00f6t\u00e4 tukien opettajia, vanhempia ja oppilaita t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa.
\nOhjaus- ja neuvontaty\u00f6 kuuluu palvelujen piiriin, kuten yksil\u00f6llinen ohjaus, ryhm\u00e4ohjaus, jossa toimivat psykologit tai pedagogit. Se on my\u00f6s osa opetusty\u00f6t\u00e4. Opetukseen sis\u00e4ltyy opettajan tarjoama valinnainen neuvonta ja ohjaus. Opinto-ohjaajat ja opettajat tarjoavat neuvontaa ja ohjausta my\u00f6s kouluopetuksen ulkopuolella. Ohjaus ja neuvonta voi lis\u00e4ksi olla tunneilla oma oppiaineensa.
\nOhjaus- ja neuvontaty\u00f6t\u00e4 voidaan tarkastella sosiologilla tasolla. Silloin se liittyy kansalaisen oikeaan asenteeseen yhteis\u00f6\u00e4, perhett\u00e4, koulua, opetusryhm\u00e4\u00e4 etc. kohtaan. Sit\u00e4 voidaan katsella my\u00f6s pedagogista n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolloin se liittyy kanssaihmisten ja itsens\u00e4 kunnioittamiseen. Koulussa tapahtuvan neuvonnan ja ohjauksen tarkoitus on peruskoulun, lukion ja yliopiston oppilaiden ja opiskelijoiden opinto-ohjaus ja ammatillinen (ammatinvalinnan) ohjaus. T\u00e4llaisessa ohjauksessa on kolme puolta: ammatinvalinnan ohjaus (omien taipumusten, luontaisten kykyjen ja lahjojen l\u00f6yt\u00e4minen), opiskelumotivaation ja itsetunnon her\u00e4tt\u00e4minen sek\u00e4 ohjaus jatko-opintoja varten. Koulussa tapahtuvaan ohjaukseen ja neuvontaan kuuluu my\u00f6s pyrkimys ohjata nuorta alalle, joka h\u00e4nt\u00e4 kiinnostaa ja jolla h\u00e4n on osoittautunut kyvykk\u00e4\u00e4ksi.
\nJokainen ihminen saa kahdenlaista kasvatusta, toisilta saatua kasvatusta ja itse hankittua. My\u00f6s oppilaanohjauksen ja ammatinvalinnanohjaukseen sis\u00e4ltyy kasvattava teht\u00e4v\u00e4 joka perustuu siihen ajatukseen, ett\u00e4 jokainen ihminen kantaa sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n omia ainutlaatuisia lahjojaan. Tuota k\u00e4tketty\u00e4 salaisuutta pyrkiv\u00e4t paljastamaan sek\u00e4 yksil\u00f6 itse el\u00e4m\u00e4nmittaisessa oppimisen ja itsetuntemisen prosessissa, ett\u00e4 ohjaajat. Ohjattava on siis sek\u00e4 muodonmuutoksen subjekti ett\u00e4 objekti. Kasvatuksen painoarvon lis\u00e4\u00e4ntyminen koulutuksessa on saanut aikaan sen, ett\u00e4 opetussuunnitelmissa otetaan enemm\u00e4n huomioon oppilaiden el\u00e4m\u00e4, heid\u00e4n tarpeensa ja odotuksensa. Ohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on havainnoida, analysoida ja ehk\u00e4ist\u00e4 tai ratkaista erilaisia tilanteita tai ongelmia, joita nuori oppilas kohtaa.\u00a0 Jos ongelmien ratkaisemisesta huolehtii ennen kaikkea asiantuntija (ohjaaja, psykologi, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri), niiden ennaltaehk\u00e4isy olisi ensisijaisesti opettajan teht\u00e4v\u00e4. Se tapahtuu huolehtimalla, ett\u00e4 olosuhteet ja ilmapiiri ovat kehitykselle suotuisia. Opettajahan on se henkil\u00f6, joka on eniten suorassa yhteydess\u00e4 oppilaaseen. Tuskin on olemassa yht\u00e4k\u00e4\u00e4n opettajaa, jolta ei jossakin vaiheessa h\u00e4nen uraansa olisi joku oppilaan perheenj\u00e4senist\u00e4 kysynyt h\u00e4nelt\u00e4, miten h\u00e4nen tulisi menetell\u00e4 lapsensa suhteen. H\u00e4nell\u00e4 on tilaisuus tarkkailla jatkuvasti oppilasta sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksen ett\u00e4 kognitiivisella tasolla. Siksi opettaja on ensimm\u00e4inen henkil\u00f6, joka on yhteydess\u00e4 oppilaan tarpeisiin. Ongelmien vakavuudesta riippuen h\u00e4n sitten p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, kuka on p\u00e4tevin henkil\u00f6 ratkaisemaan, parantamaan tai oikaisemaan tilanteen. Ajan kuluessa ihminen kehitt\u00e4\u00e4 itselleen erilaisia ongelmanratkaisutaitoja. Mutta koska n\u00e4m\u00e4 taidot eiv\u00e4t ole riitt\u00e4vi\u00e4 joka tilanteessa ja koska nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi aina sattua jotain odottamatonta, tarvitaan ohjaajaa. Ohjaajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on siis my\u00f6s my\u00f6s auttaa yksil\u00f6\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia kykyj\u00e4, joilla h\u00e4n voi selvit\u00e4 tietyist\u00e4 tilanteista.
\nOhjausta pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n tarpeellisena ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 nuorten terveyden ja yhteiskunnan tasapainon yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Neuvonnan ja ohjauksen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 pit\u00e4isi vastata seuraaviin kysymyksiin: millaista on oikeanlainen ohjaus ja miksi sit\u00e4 pit\u00e4isi toteuttaa tietyll\u00e4 tavalla? Millaisia ohjauksen tulosten tulisi olla? Mit\u00e4 ohjauskokemus tuo tullessaan? Vastausten perusteella voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ohjauksen k\u00e4site.
\nVastaus ensimm\u00e4iseen kysymykseen syntyy ohjausk\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ja ohjausperiaatteiden muotoilusta. Vastauksen perusteella syntyy ohjauksen kulku, ohjausohjelma.\u00a0 Toiset kysymykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaille yksityiskohtaisia vastauksia. Lis\u00e4ksi ne voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muita kysymyksi\u00e4, kuten se, mik\u00e4 suhde ohjauksen k\u00e4sitteell\u00e4 on koulutukseen: miksi ohjaukseen vaaditaan tietty\u00e4 erikoistumista? Mik\u00e4 on sen paikka koulutuksessa? Miksi ohjausta ei toteuteta kaikkien oppiaineiden yhteydess\u00e4, vaikka opettajat tunnistavat ja kohtaavat erilaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyvi\u00e4 ongelmia? T\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohta on my\u00f6s, ett\u00e4 ohjaus korreloi monien eri alojen kanssa, kuten psykologian, teologian, kielitieteen, estetiikan kirjallisuuden ja taiteen.
\nYhteiskunta muuttuu ja sen mukana muuttuvat my\u00f6s metodologiset tarpeet, kuitenkin niin, ett\u00e4 ohjattava pysyy aina ohjauksen subjektina. Tarvitaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajankohtaisia tutkimuksia, jotka koskevat ohjaajan ja ohjattavan v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Kaikkeen opetustoimintaan tulee sis\u00e4lty\u00e4 my\u00f6s ohjaus- ja neuvontaty\u00f6n menetelmi\u00e4. Niin kuin postmodernia yhteiskuntaa, my\u00f6s postmodernia opetusta luonnehtii arvoteoreettinen kriisi sek\u00e4 opettajan ja oppilaan motivaation puute. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kysymys “millaista ohjauksen ja neuvonnan tulee olla, jotta se osallistuisi opetuksen arvoperustan rakentamiseen ja riitt\u00e4v\u00e4n motivaation synnytt\u00e4miseen opettajan opetustoimintaa ja oppilaan oppimistoimintaa varten”, on er\u00e4s perustava kysymys koulutusprosessiin osallistuville henkil\u00f6ille, kun ohjaus ja neuvonta k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja hy\u00f6dyllisen\u00e4 toimintana, jonka my\u00f6t\u00e4vaikutuksella syntyy toimintakykyisi\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 niin teoreettisella kuin sosiaalisten suhteiden tasolla.
\nOpettajan ja oppilaan v\u00e4liseen suhteeseen perustuvan ohjauksen tehokkuutta edist\u00e4\u00e4 itse koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka tarjoaa sille tarvittavat oikeudelliset puitteet. Koulutusprosessissa opettajan t\u00e4ytyy ja h\u00e4n voi toimia oppilaan ja ryhm\u00e4n neuvonantajana ja ohjaajana. H\u00e4n osoittaa heille tiedonl\u00e4hteit\u00e4, auttaa heit\u00e4 itsen\u00e4isess\u00e4 opiskelussa, ohjaa heit\u00e4 opiskelussa ja ammatinvalinnassa sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 opetustoimintaa.
\nYksil\u00f6n tai ryhm\u00e4n ohjauksen kautta ohjaaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 koulunk\u00e4yntiin, johonkin tiettyyn oppiaineeseen tai johonkin tiettyyn opettajaan kohdistuvan motivaation puutteen syit\u00e4. Havaintoprosessi, jota opettaja toteuttaa jatkuvasti, johtaa nuorten mielentilan ymm\u00e4rt\u00e4miseen, niiden vaikeuksien, joita n\u00e4m\u00e4 voivat kohdata kotona, koulussa tai yhteiskunnassa. Opettajan t\u00e4ytyy havainnoida oppilaan potentiaalia ja kykyj\u00e4 sek\u00e4 arvioida niit\u00e4 yksil\u00f6n ja yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4in toimimalla opettaja omaksuu ohjaajan roolin ja auttaa siten nuoria tutkimaan vaihtoehtoja, selvent\u00e4\u00e4 odotuksiaan, ohjaa heit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n parhaita mahdollisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tukee heid\u00e4n luottamustaan omiin henkisiin kykyihins\u00e4 ja kanavoi niit\u00e4 suuntaan, joissa he voivat osoittaa taitonsa. Pelk\u00e4t arvosanat eiv\u00e4t voi mitata t\u00e4sm\u00e4llisesti tietojen laatua, vaan ainoastaan niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Yksil\u00f6llinen ohjauksen avulla opettaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syyt motivaation puutteeseen koulunk\u00e4ynniss\u00e4 yleens\u00e4, tietyss\u00e4 oppiaineessa tai tietty\u00e4 opettajaa kohtaan. Apu, jonka opettaja ohjaajana toimiessaan tarjoaa nuorelle, jonka k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ja ty\u00f6skentelyss\u00e4 on puutteita, on t\u00e4rke\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n ajan. Yksi kaikkein t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista, joka jokaisen kasvatusalalle (johon luetaan my\u00f6s ohjaus ja neuvonta haluavan t\u00e4ytyy oppia, on oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden tarpeita:<\/p>\n

    \n
  1. Fyysiset tarpeet, perustarpeet: l\u00e4mp\u00f6, ruoka, lepo, hoito ja hygienia; tarve saada suojelua vaaroilta.<\/li>\n
  2. Tunneper\u00e4iset tarpeet: fyysinen kosketus, ihailu ja hellyys, huomio, hyv\u00e4ksynt\u00e4 ja yhdess\u00e4 vietetty aika.<\/li>\n
  3. Turvallisuus: jatkuva hoiva, ennakoitava ymp\u00e4rist\u00f6, tietyt peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t, yhten\u00e4inen ja vakaa perhe, perheen ja kouluryhm\u00e4n v\u00e4linen harmonia.<\/li>\n
  4. Mahdollisuus kehitt\u00e4\u00e4 luontaisia kykyj\u00e4: kannustaminen uteliaisuuteen, tutkimiseen ja kyselyyn. Osallistumistaitojen kehitt\u00e4minen ja oppiminen vastaamaan kysymyksiin. Itseluottamuksen ja kehittymismahdollisuuksien edist\u00e4minen.<\/li>\n
  5. Ohjaus ja hallinta: asianmukaisen sosiaalisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen oppiminen, kuri, arvojen viljely kuten rehellisyys ja toisten kunnioittaminen.<\/li>\n
  6. Vastuullisuus, lapsen johdattaminen v\u00e4hitellen pienist\u00e4 asioista koko ajan suurempaan vastuuseen. Osallistuminen perhett\u00e4 tai koulua koskeviin t\u00e4rkeisiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, virheist\u00e4 tai onnistumisista oppiminen.<\/li>\n
  7. Itsen\u00e4isyys, oppilaan auttaminen ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy tehd\u00e4 itse omia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

    Tarpeet ovat persoonallisuuden perustavia motivoivia rakenteita, sen voimakkaimpia liikkeellepanevia rakenteita. Ne heijastavat ihmisen biologis-psykologis-sosiaalista tasapainoa suhteessa tiettyihin ulkoisiin olosuhteisiin (koulu, yhteiskunta, ymp\u00e4rist\u00f6). Riippuen niiden synnyst\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 tarpeet luokitellaan ensisijaisiin, materiaalisiin, henkisiin ja sosiaalisiin. Ensisijaiset tarpeet ovat synnynn\u00e4isi\u00e4, niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on varmistaa ruumiillinen hyvinvointi. N\u00e4ihin tarpeisiin lukeutuvat biologiset tarpeet, kuten ruoka, vesi, uni, liikunta, l\u00e4mp\u00f6, seksi jne. sek\u00e4 fyysiset tai toiminnalliset tarpeet, kuten liikunta ja rentoutuminen. Materiaaliset tarpeet, kuten asunto, kuljetus, ty\u00f6kalut ja ty\u00f6v\u00e4lineet ovat t\u00e4rkeit\u00e4, kuten my\u00f6s henkiset tarpeet, kuten tieto, estetiikka, etiikka, itsetunto. Ihmiset ty\u00f6skentelev\u00e4t henkil\u00f6kohtaisten tarpeiden ja yksil\u00f6llisten tai yhteis\u00f6llisten motiivien mukaan. He suuntaavat energiansa, toimintansa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisens\u00e4 yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sek\u00e4, eri tavoin, jokaisen ihmisen yksil\u00f6llisten motiivien mukaisesti.
    \nOhjaaja ohjaa nuorta tulevan aikuisen perustarpeissa, jotka muotoutuvat jo kouluvuosina. N\u00e4it\u00e4 ovat psykososiaaliset tarpeet: ryhm\u00e4ss\u00e4 saavutettu asema ja kunnioitus, henkil\u00f6kohtainen panos ryhm\u00e4n arvovaltaan; moraaliset tarpeet: halu palvella jotain korkeampaa asiaa; ammatilliset tarpeet: kiinnostus tietynlaiseen toimintaan, henkil\u00f6kohtaisten kykyjen arvostus. Nuori siis el\u00e4\u00e4 ja kehittyy tiettyjen tarpeiden perusteella. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on kyse yhteiskunnan tarpeista, joihin yksil\u00f6n tulee vastata, toisaalta voidaan puhua niin sanotuista henkil\u00f6kohtaisista toiveista, jotka h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 toteuttaa menesty\u00e4kseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tarpeiden perusteella yksil\u00f6 my\u00f6s tulkitsee erilaisia rooleja yhteiskunnassa.
    \nNuoria ja heid\u00e4n tarpeitaan on tarkasteltava yksil\u00f6llisesti ja tapauskohtaisesti. Heid\u00e4n toimintansa, jolla on selke\u00e4t motiivit, toteutetaan harkitusti ja ne voidaan selitt\u00e4\u00e4 tavoitteiden ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien kautta. Ongelmia nuorelle itselleen ja h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6lleen synnytt\u00e4v\u00e4tkin juuri heid\u00e4n sattumanvaraiset, suunnittelemattomat tekonsa. N\u00e4it\u00e4 on ohjaajan tunnistettava ja kanavoitava niit\u00e4 kohti ratkaisua. Nuorella oppilaalla ei ole viel\u00e4 selke\u00e4\u00e4 identiteetti\u00e4. Tarve, jota h\u00e4n pyrkii tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, onkin juuri oman min\u00e4kuvan muodostaminen. Ohjaaja auttaa h\u00e4nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman ainutlaatuisuutensa, hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n ja omaksumaan sen. Jos nuori ei opi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n, h\u00e4n joutuu katkeraan sis\u00e4iseen konfliktiin. Osa h\u00e4nest\u00e4 kapinoi pedagogisia malleja vastaan, yhteiskunnallisia instituutioita ja perhett\u00e4 vastaan. Silloin on vaikea rajata selv\u00e4sti syit\u00e4 ja motiiveja, jotka ovat johtaneet levottomuuteen ja vihanpurkauksiin. Ohjaamisen ja ohjaajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kannustaa nuorta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudestaan itsens\u00e4 sen kautta, mik\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 on kaikkein arvokkainta. Ohjaajan t\u00e4ytyy my\u00f6s osata ohjata h\u00e4nt\u00e4 ratkaisuihin niiss\u00e4 asioissa, jotka seisovat menestyksen tiell\u00e4.
    \nOhjaustoiminnan tavoitteena on auttaa ohjattavaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikkansa ja teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 maailmassa, antamaan oman arvokkaan panoksensa yhteiskunnalle, johon h\u00e4n kuuluu. Ohjaaja auttaa yksil\u00f6\u00e4\u00a0 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n identiteetti\u00e4\u00e4n ja yksil\u00f6ytt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 hallitsemaan omaa toimintaansa ja rajojaan. N\u00e4in h\u00e4n auttaa ohjattavaa n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n omaa osaansa maailmassa. Toisena tavoitteena voitaisiin pit\u00e4\u00e4 asianmukaisen k\u00e4yt\u00f6ksen aikaansaamista sek\u00e4 koulussa ett\u00e4 koulun ulkopuolella, kuten my\u00f6s ihmisten v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa. Erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 ovat sosiaaliset viestint\u00e4tarpeet, sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 ja siihen juurtuminen, yhteisty\u00f6, yst\u00e4v\u00e4t, sill\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t yksil\u00f6\u00e4 ihmisen\u00e4 ja varmistavat h\u00e4nen menestyksens\u00e4. Tarpeiden lis\u00e4ksi ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen suuntautuu tavoitteisiin tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin. Tavoitteet ovat ihmisen ulkopuolella. Ne kertovat, mihin ihminen suuntaa toimintansa menesty\u00e4kseen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ainoastaan tavoitteet ohjaisivat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. P\u00e4invastoin siihen vaikuttavat useat asiat, kuten halut, toiveet, uskomukset, houkutukset, tarpeet ja vastenmielisyydet. Koulun ohjaaja ohjaa nuoria tiedostamaan tavoitteensa ja sen, millaista tahdonvoimaa, sitkeytt\u00e4 ja ponnistelua niiden saavuttaminen vaatii. H\u00e4n ohjaa heit\u00e4 my\u00f6s erottamaan hyv\u00e4t tavoitteet huonoista.
    \nIhmisen perustarpeisiin voidaan lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s tarve henkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, tarve oppia, n\u00e4hd\u00e4, opiskella, mietiskell\u00e4, k\u00e4\u00e4nty\u00e4 kohti sisint\u00e4. Jos siihen kannustetaan, siit\u00e4 tulee ajan my\u00f6t\u00e4 yksil\u00f6n t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Sellainen el\u00e4m\u00e4 toimii suojakilpen\u00e4 rumuutta ja sen vahingollisia vaikutuksia vastaan. Se suojelee yksil\u00f6\u00e4 monilta vaaroilta, vastoink\u00e4ymisilt\u00e4 ja menetyksilt\u00e4, joille altistuu se, joka etsii ainoastaan materiaalista tyydytyst\u00e4. Meid\u00e4n on siis opetettava, ett\u00e4 objektiivisen el\u00e4m\u00e4mme tulee olla subjektiiviseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4hden toissijainen.
    \nOpettajalla on ohjaajan roolissa suuri valta vaikuttaa nuoren \u00e4lylliseen toimintaan. Siksi opetus- ja kasvatustoiminnan johtajan roolin omaksuminen kuuluu kenen tahansa opettajan perusteht\u00e4viin. Kasvatuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen, jonka mukaan opettaja ohjaa tietoisesti ja rationaalisesti oppilaiden persoonallisuuden muodostumista eri tasoilla.
    \nOhjaustoiminnassa emme ilmaise itse\u00e4mme yksin, vaan se on dialogista toimintaa. Dialogissa on mukana muita diskursseja, jotka koskevat ohjattavaa. Vain niihin osallistumalla voimme ilmaista itse\u00e4mme objektiivisesti. Saamme tietoa vasta kun havaitsemme my\u00f6s ohjattavaa koskevia muita diskursseja. Tiet\u00e4misen t\u00e4rkein v\u00e4line on dialogi.
    \nOhjaus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 palveluiksi, joita tarjotaan asiakkaalle (yksil\u00f6lle tai ryhm\u00e4lle) ja joihin kuuluu, havaintoja, tiedotusta, opastusta ja neuvontaa ongelmien ratkaisua tai tulevaisuuden suunnittelua varten. Psykopedagogisesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 ohjauksesta ja neuvonnasta voidaan my\u00f6s sanoa,\u00a0 ett\u00e4 se on ty\u00f6t\u00e4, jossa ohjaaja antaa apua ja henkist\u00e4 tukea opiskelijalle tai joukolle opiskelijoita henkil\u00f6kohtaista kehityst\u00e4 ja ongelmatilanteiden ja kriisien ehk\u00e4isemist\u00e4 varten. T\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n voidaan lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ohjaus ei rajoitu ainoastaan kriisitilanteisiin, vaan sit\u00e4 voidaan suositella my\u00f6s positiivisissa tilanteissa tai olosuhteissa, esimerkiksi kun ohjataan lahjakkaita opiskelijoita, tai kun ohjataan nuoria tulevan ammatin valinnassa.
    \nTuen ja ohjauksen pit\u00e4isi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyvin lahjakkaita oppilaita, jotta he ei syntyisi vieraantumisen tai turhautumisen vaaraa, kun he kohtaavat maailman tai kun heid\u00e4n on mukauduttava maailmaan ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, joka ei vastaa odotuksia. Oppilasta tulee jatkuvasti neuvoa ja ohjata tilanteisiin, jotka edist\u00e4v\u00e4t integroitumista yhteiskuntaan, jotta h\u00e4n voi olla toimintakykyinen kaikissa olosuhteissa.
    \nOhjaus on yksil\u00f6\u00f6n keskittyv\u00e4\u00e4 opastustoimintaa. Se l\u00e4htee yksil\u00f6n eduista, kyvyist\u00e4, taipumuksista ja p\u00e4\u00e4tyy h\u00e4nen konkreettisiin mahdollisuuksiinsa toteuttaa pyrkimyksi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Biela<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-7149","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7149"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7238,"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/7149\/revisions\/7238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.magdalenabiela.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}